Alkumatka 1.

 Harrri Gustafsbergin ajatuksia Life coach

Onnistumisen vastakohta ei ole epäonnistuminen        


Pysähdyin aamulenkillä miettimään onnistumisia. Havahduin ajatukseen, että eihän onnistumisen vastakohta ole epäonnistuminen, vaan yrittämättä jättäminen. Arvokkaimmat onnistumiset eivät synny silloin, kun kaikki on varmaa. Parhaat onnistumiset syntyvät hetkissä, kun astut hieman oman varjosi yli, ja annat itsestäsi enemmän, kuin mitä tänään vielä olet. 


Jotkut meistä pienentävät itseään, jotta tuntuisi turvallisemmalta. Turvassa oleminen ja elämässä eteneminen harvoin onnistuvat samaan aikaan. Jos emme koskaan uskalla venyttää omaa rajaamme, jäämme kiinni siihen, mikä jo on, emmekä koskaan näe sitä, mitä voisi olla. 


Toisinaan kuulen väitteitä siitä, että ainainen itsensä kehittäminen olisi muka pahasta. Uskallan opponoida: Loputon tyytymättömyys itseensä on pahasta, mutta yrittämättä jättäminen oman elämänsä parantamisessa se vasta pahasta onkin.


Riskinotto hieman epävarman onnistumisen edessä ei tarkoita uhkarohkeutta, vaan uskallusta esittää hieman suurempi versio itsestäsi – se, johon et vielä täysin ole kasvanut, mutta jonka suuntaan olet matkalla. 


Kun annat itsellesi luvan olla isompi kuin hetkellinen epävarmuus, otat riskin. Joku voi nimittäin huomata, ettet ole vielä valmis. Mutta samalla annat itsellesi mahdollisuuden kasvaa siihen rooliin, jota ilman et koskaan tavoittaisi todellista potentiaaliasi.


Ne, jotka pelaavat aina varman päälle, harvoin kokevat suurimpia onnistumisia. Se, joka uskaltaa astua näyttämölle ennen kuin tuntee olevansa täysin valmis, avaa itselleen ovia, joita riskitön elämä ei koskaan tarjoa. 


Uskalla onnistua. Älä vasta sitten, kun epäonnistuminen on mielestäsi mahdotonta, vaan jo silloin, kun muut jäisivät vielä empimään. Tämä on se ero, joka kasvattaa sinut siihen versioon itsestäsi, jota syvällä sisälläsi jo kannat.


Uskallukseen kannustavin terveisin,
Harri

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rasismi ja uupumus

Alkumatka 2.