Tekstit

🇫🇮adoptoitu vs 🇰🇷adoptoitu

Tässä on tarina mihin ei haluttu ensin uskoa ennen, mutta en luovuttanut ja tänäpäivänä on valoa tässäkin asiaa!  Lähiomainen puolisoni puolelta joka on  suomalainen kotimaan adoptio taustana Suomessa. Voin sanoa että yhteentörmäys koitui monen vuoden vihaksi, sisulla siitä selvisin ja minua syytettiin vuosia, kun toisen hyökkääminen kokemukseni ei haluttu ottaa todeksi. Sain ammatti apua ja siitä se kamppailu alkoi! Koreasta adoptoitua kohtaan saako näin toimia Suomalaisessa perheissä? Toinen osapuoli ei pystynyt muistamaan oli hyökännyt kimppuuni, ilman muiden läsnäoloa, että olisivat voineet todistaa. Kukaan ei tietenkään halunnut uskoa! Myöhemmin selvisi oli ollut päihtynyt. Vanhemmalla ikäpolvella on saattanut olla hyvin vaikeaa, riippuen perheen säännöistä vaiettiinko adoptio suomalaisessa perheessä ennen vanhaa. Monelle avun hakeminen on iso kynnys mitä iäkkäämpi on ja riippuen minä vuonna on syntynyt. Minä en luovuttanut, vaan kamppailin sitä tuskaa minkä sain kannetta...

Rasismi ja uupumus

Kuten olen itse todennut vuosien varrella rasismi on turha taakka meille jokaiselle! Lähihoitaja ammatissani asia selkeytyi paremmin minulle ja se kuinka voimme edistää sen sijaan meidän hyvinvointia. Ennaltaehkäistä emme me voi täysin rasismilta,  mutta kuinka huolehtia itsestään paremmin jaksamisen kannalta ulkomailta adoptoituna on hyvin tärkeää. Emme me voi suojautua liikaa ja muuttua erakoksi sen tähden, että asia mille emme voi saattaa aiheuttaa terveydellisiä haittoja pidemmän päälle. Se jää vähän niinkuin pyörittämään oravanpyörää mille ei ole ulostietä.  Itse löysin lopultakin ymmärryksen, etten tarvitse koko ajan kohdella itseäni huonosti vihata itseäni, vaan sen takia, kun joku on jotain mieltä ulkonäöstäni. Voin olla lempeämpi ja armollisempi, tätä maailmaa ei yksin muuteta.  Kun kuulee että meissä on vihaa, ja luullaan se on ominaisuus. Minä tulkitsen se on taakka minkä joudumme kantamaan aivan turhaan, mikä ei johdu meistä, vaan ulkomaailman erilaisista käsi...

Alkumatka 2.

Kova tahto ja selviytyminen kannattelevat toisiaan minussa. Pärjäämisen halu, olla hieman parempi ja kasvaa ihmisenä adoptoituna Korealaisena Suomessa. Pohdiskelua pidetään se on pahasta, mutta onko se näin? Mitä saamme aikaan pohdiskelulla ja kuinka voimme luoda merkityksellisen käsitteen elämästä.  Minun ajatuksiani avaan. Jatkuu…

Alkumatka 1.

 Harrri Gustafsbergin ajatuksia Life coach Onnistumisen vastakohta ei ole epäonnistuminen            Pysähdyin aamulenkillä miettimään onnistumisia. Havahduin ajatukseen, että eihän onnistumisen vastakohta ole epäonnistuminen, vaan yrittämättä jättäminen. Arvokkaimmat onnistumiset eivät synny silloin, kun kaikki on varmaa. Parhaat onnistumiset syntyvät hetkissä, kun astut hieman oman varjosi yli, ja annat itsestäsi enemmän, kuin mitä tänään vielä olet.  Jotkut meistä pienentävät itseään, jotta tuntuisi turvallisemmalta. Turvassa oleminen ja elämässä eteneminen harvoin onnistuvat samaan aikaan. Jos emme koskaan uskalla venyttää omaa rajaamme, jäämme kiinni siihen, mikä jo on, emmekä koskaan näe sitä, mitä voisi olla.  Toisinaan kuulen väitteitä siitä, että ainainen itsensä kehittäminen olisi muka pahasta. Uskallan opponoida: Loputon tyytymättömyys itseensä on pahasta, mutta yrittämättä jättäminen oman elämänsä parantamisessa se vasta pahasta o...